lauantai 25. maaliskuuta 2017

kuukausi kisoihin! miltä tuntuu?


Heippa hei! Niin se aika kuluu. Torstaina kävin jälleen tapaamassa valmentajaa. Mitään muutoksia ei tehty ja kunto on edennyt juuri niinkuin pitääkin. Kovasti lupaili siis, että aikataulussa ollaan ja että kuntoa ei todellakaan tarvitse murehtia. Tässähän ei oikeastaan ole enää kuin 3 kovaa treeniviikkoa jäljellä, sitten viimeistelläänkin jo. Kun valmentaja tämän tokas niin pienenä shokkinahan se tuli, vaikka kyllähän mä sen tiesin. Justhan tää vasta alkoi..?! 


Tänään kokeilin pitkästä aikaa bikineitä päälle ja oon näihin kyllä todella tyytyväinen. Rakastin edellesiä kisabiksujani, mutta halusin kuitenkin uutta. Väri pysyköön nyt salassa, vaikka kyllä monet sen tietävätkin jo. Muutenkin kaikki kisavalmistelut ovat onneksi hoidettu ajoissa kuntoon, eli ei niitäkään ole tarvinnut enää pitkään aikaan miettiä! 

Kuten tuossa sanoinkin, ruokavalioon tai aerobisiin ei koskettu. Eli tällä samalla mennäänhän loppuun asti! Aamupuuro pysyi siis tämänkin dietin remmissä, loistavaa. :D Puuro se pienikin puuro! Mitkä tuntemukset muuten? Tästä viikosta kaikinpuolin positiiviset fiilikset. Energiaa salilla on edelleen; aina jaksan yllättyä siitä, miten pienestä väsymyksestä huolimatta saan puristettua itsestäni kovia treenejä. Etenkin kun viikko lähenee loppuaan, alkaa paukutkin olla puristeltu. Esimerkiksi tänään treenille mennessä olo oli suoraansanottuna aika paskamainen; mutta silti hetken itseni kanssa keskustelua käytyäni sain aikaan yhden viikon parhaista treeneistä! Muutenkin tätä viikkoa piristänyt valmentajan tapaaminen, saliturismin harrastus ja tottakai se tuleva tankkaus lämmittää mieltä.  
Dieetti olot painavat välillä päälle; yleensä kuitenkin vain lyhyitä aikoja. Nälkä tulee toki mukana, mutta se miten paljon näläntunteelle antaa valtaa on ihan vain itsestä kiinni. Eli sekään ei siis ole ollut mitenkään häiritsevää. Treenin jälkeinen olo on todella zombimainen, mutta kun treenit on tehty, voi ihan hyvin heittää itsensä selälleen sohvalle ja katsoa sitten vaikka sitä kattoa. 

Kroppa alkaa tuntumaan pieneltä ja kuivalta, jopa omaan silmään! Painokin edelleen pudonnut ja tosiaankin nelosella alkavissa ollaan. Pientä vertailua olen viimevuoden kuviin tehnyt, ja näyttäisi että aletaan olemaan aikasen lähellä sitä kireyttä, missä silloin oltiin. Vahvasti uskon, että kaikinpuolin parempaa emmaa tulossa. Mieli on melkoisen rauhallinen. Itseasiassa ihmettelen itsekin, miten mieli on pysynytkään näin rauhallisena kunnon suhteen! Luottamus valmentajaan ja muutenkin ne muutamat loistavat ihminet ympärillä, jotka ovat sitten rauhoitelleet meiksiä jos on sattunut kuntokriisiä pukkaamaan. Harvemmin kuitenkin, onneksi. 



Huomenna mulla on taas tankkauspäivä! Riisipuuro, riisi, pannarit, riisikakut... Voin sanoa että tässä vaiheessa esimerkiksi banaani maistuu niin hyvältä että vähän jopa saattaa itkettää :D  Eli huominen pyhitetty levolle, ruualle ja henkiselle latautumiselle. Seuraavat viikot tuun painamaan niin lujaa kuin tästä akasta vaan lähtee. Teen kaikkeni, mitään muuta ei multa voi kukaan vaatia. Mun mielestä nää vikat viikot on kaikista hienoimpia; pusketaan itseä todellakin sinne mukavuus alueen ulkopuolelle, vahvasti. Luvassa siis huikeat ja jännittävät viikot! 

Tsemppiä kaikille kevään kisaajille! Kohta rokataan <3 
Ja vastaus otsikon kysymykseen; hyvältä tuntuu! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti